28.4.2020

Korona-ajan kouluruokailu on monenkirjavaa: Take away -annokset, ruokakassit ja maksusitoumukset lähikauppaan – silti joku jää ilman

paketti koulunäkkiä

Maksuton kouluruokailu kuuluu suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakiviin. Entä nyt, kun koulut on suljettu ja suurin osa oppilaista on etäopetuksen piirissä kotona? Miten kunnat ovat vastanneet haasteeseen? Konstit on monet, ja JHL:läiset ovat vahvasti mukana koulujen ruokahuollossa.

Maksuton kouluruokailu on ollut osa suomalaisten koululaisten arkea jo yli 70 vuotta. Koronaepidemian aikana tästä itsestäänselvyydestä on jouduttu paikoin tinkimään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) huhtikuun toisella viikolla tekemän kuntakyselyn mukaan hiukan vajaa puolet kunnista tarjosi kouluruokaa kaikille halukkaille oppilaille. Reilussa neljäsosassa ruokaa oli tarjolla vain lähiopetuksen oppilaille, eli 1–3. luokkalaisille ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Lisäksi noin neljäsosa kyselyyn vastanneista ilmoitti tarjoavansa kouluruokaa tarveharkintaisesti, lähinnä taloudellisin ja sosiaalisin perustein.

– Oma käsitykseni on, että osa kunnista on kyselyn jälkeen käynnistänyt kouluruokailun myös etäopetuksen oppilaille, sanoo OKM:n opetusneuvos Mika Puukko.

Tähän ministeriö ohjeellaan patistaakin. Sen mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää etäopetuksessa oleville peruskoulun oppilaille maksuton ateria siinä laajuudessa ja sellaisella toteuttamistavalla kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista.

Opetusministeri Li Andersson (vas) on korostanut, että matti myöhäistenkin pitää kartoittaa kotona opiskelevien tarve kouluruokaan ja ryhtyä sen mukaisiin toimiin.

– Yksikään lapsi ei saa jäädä nälkäiseksi koronaepidemian takia.

”Yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä nälkäiseksi koronaepidemian takia”, hän kirjoittaa kolumnissaan.

Myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa, että opetuksen järjestäjiä ei ole vapautettu velvollisuudesta järjestää kouluruokailua sitä tarvitseville oppilaille. Hänen mielestään kuntien tulisi esimerkiksi yhteistyössä oppilashuollon kanssa etsiä ne oppilaat, joille päivittäinen kouluateria on erittäin tärkeä.

– Vetoan kuntiin, että tarveharkintaa tehtäessä huomioitaisiin ensi sijassa lapsen etu. Oikeus riittävään ravintoon on niin perustuvanlaatuinen, että kynnys sen tarjoamiseksi tulee olla matala, hän sanoo.

Heinolassa take away -annoksia

Heinola kuuluu niihin kuntiin, jotka käynnistivät etäopetuksessa olevien koululaisten ruokapalvelun etujoukoissa, noin viikon kuluttua lähiopetuksen päättymisestä 26. maaliskuuta.

– Valmistamme periaatteessa listan mukaista kouluruokaa mutta hiukan soveltaen. Nyt pitää huomioida, että annos on helposti pakattavissa, kotiin vietävissä ja lämmitettävissä, kertoo ravitsemuspäällikkö Outi Kivinen.

noutoruokaa pakattuna
Take away -annokset valmiina noutoa varten.

Esimerkiksi Kailaan koulun tuotantokeittiössä valmistuu koronaepidemian aikana noin 400 take away -annosta. Määrä on pienempi kuin koulujen normaalisti auki ollessa, sillä silloin ruokaa tehdään noin 1 700:lle.

Kivaa vaihtelua arkityöhön

Heinolan Lyseonmäen koulun keittäjä-emäntä Eija Parviainen on siirretty väliaikaisesti Kailaan koululle valmistamaan oppilaiden erityisruokavalioiden mukaisia take away -annoksia.

Keittäjä-emäntä Eija Parviainen
Keittäjä-emäntä Eija Parviainen tekee diettiruoat ja osallistuu noutoruoan pakkaamiseen Kailaan tuotantokeittiössä.

– Allergioiden ja muiden ruokarajoitteiden huomioiminen ja henkilökohtaisten annosten kokoaminen ja pakkaaminen sisältävät monta työvaihetta. Se kestää tavallista kauemmin, hän kertoo.

Korona-aikana Kailaan koulun keittiössä ahkeroi kahdeksan keittäjää ja ravitsemustyöntekijää. Ehtiessään myös Parviainen osallistuu normaaliannosten valmistukseen, annosten pakkaamiseen ja tiskaukseen sekä muihin keittiön jälkitöihin.

– Tämä on kivaa vaihtelua Lyseon kouluun. Olen viihtynyt, mutta oppilaita ja heidän kohtaamistaan kaipaan, hän sanoo.

JHL:läiset jakavat annokset

Tänään Kailaan keittiössä valmistetaan huomisen noutoannoksia, nakkikasviskeittoa ja lisäkesalaattia. Keitto jäähdytetään ja seuraavana päivänä se on oppilaiden noudettavissa.

– Kylmäsäilytystilat ovat niin pienet, ettei useampien annosten säilyttämiselle ole tiloja. Siksi nouto tapahtuu jokaisena arkipäivänä, kertoo Kivinen.

Noutopisteitä on kuusi eri puolilla Heinolaa. Annosten jakelusta huolehtivat koulunkäyntiavustajat sekä liikunta- ja nuorisotoimen työntekijät, monet heistä JHL:n jäseniä.

– Tarveharkintaa ei ole, vaan annoksen saa, jos on ilmoittanut siitä kahta vuorokautta ennen noutoa, Kivinen kertoo.

lahjoitusleipiä korissa
Paikallinen leipomo lahjoittaa runsaasti leipiä Heinolan koululaisten arkilounaille.

Erityinen ilon aihe Heinolassa on se, että paikallinen leipomo lahjoittaa viikoittain 1 200 leipää koululaisille.

– Hieno kädenojennus koulujen suuntaan, kehuvat Kivinen ja Parviainen.

Kassi mukaan drive in -kaistalta

Henkilöauto pysähtyy Riihimäen Uramon koulun lastauslaiturille. Kuljettajan puoleinen sivulasi raottuu, ja rehtori Jyrki Mutta varmistaa, että hakijan nimi löytyy listasta. Rehtori ruksaa nimen, ja samalla koulunkäyntiohjaaja Mira Itkonen ojentaa täysinäisen muovikassillisen ruokaa toisesta sivuikkunasta.

koulun ruokapaketti haetaan autolla
Riihimäellä huoltajat voivat hakea noutopaikasta perheen koululaistyen ruokapaketin. Kuvassa Uramon koulun rehtori Jyrki Mutta tarkistaa hakijan nimen listasta.

Ruokakassi on tarkoitettu viikoksi riihimäkeläisille etäopetuksessa olevalle peruskoulun oppilaalle. Sen sisältö on einesvoittoinen: kaksi hampurilaista, kaksi valmismikroateriaa, hernekeitto, omenoita, kurkku ja maitoa.

Kaupungin ohjeen mukaan ruokapaketit on tarkoitettu taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville perheille.

– Rajaus aiheutti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Myös pari kaupunginvaltuutettua ja paikkakunnan ministeri Aino-Kaisa Pekonen osallistuivat keskusteluun ja muistuttivat että kouluruoka kuuluu kaikille oppilaille, kertoo JHL:n pääluottamusmies Juha Kankus.

Somekohu siivitti suosiota

Somekohu saattoi vaikuttaa siihen, että ruokakassit saivat poikkeuksellisen suuren suosion. Muutamassa viikossa tilausten määrä on vakiintunut yli 1800:aan viikossa.

Noutopäivä on perjantai, ja noutopisteitä on kuudella koululla. Kassien jakeluun osallistuu Riihimäen ruokahuollosta vastaavan Palmia Oy:n työntekijöiden lisäksi koulujen ja tilakeskuksen henkilöstöä.

Kaupungin ohjeen mukaan noutajan on oltava mieluiten huoltaja tai muu aikuinen. Myös Kankuksen lapset ovat etäopetuksessa, ja muiden vanhempien lailla hän on käynyt noutamassa ruokakassin kerran viikossa.

JHL:läinen koulunkäyntiohjaaja Mira Itkonen ojentaa hakijalle kassillsen valmisruokaa. Kassien jako on pyritty tekemään nopeaksi ja turvalliseksi.

– Uramon lastauslaiturin drive in -järjestely on toimiva ja riskitön. Voi ajaa autolla noutopisteelle ja kassin saa suoraan autoon. Ei kestä kuin puoli minuuttia, hän kehuu.

Sisältö on ollut pettymys

Ruokakassin sisältö on ollut monelle riihimäkeläiselle pieni pettymys, niin myös Kankukselle.

– Mikrolla lämmitettävä kukkakaalikeitto ei kuulu lasten suosikkeihin. Varsinkin ensimmäisen kassin sisältö vaikutti siltä kuin se olisi repäisty nopeasti Alepan hyllystä.

– Ensimmäisen ruokakassin sisältö oli kuin Alepan hyllystä nopeasti repäisty.

Kankuksella on mahdollisuus vertailla, sillä kaksi lapsista käy koulua Hausjärven puolella. Siellä kassista löytyi kolmen kilon lasagne, kaurahiutaleita, kananmunia, leipää, juustoa ja leikkeleitä.

Riihimäellä ruokakassin sisältö on kaikille sama, eikä siellä huomioida erityisruokavalioita kuten esimerkiksi Heinolassa.

Maksusitoumus lähipuotiin

Pienessä Askolan kunnassa etäoppilaiden ruokahuolto on järjestetty myöntämällä maksusitoumus kouluaterian korvaaviin elintarvikehankintoihin pariin lähikauppaan.

– Kuudenkymmenen euron suuruisen maksusitoumuksen ovat saaneet kaikki, jotka ovat sitä hakeneet, kertoo hallintojohtaja Tuija Saloranta.

Maksusitoumus on myönnetty ajalle 14.4.–13.5. Jos etäopetus jatkuu toukokuun loppuun, annetaan perheille loppukuuksi 35 euron maksusitoumus oppilasta kohden.

– Summa perustuu laskennalliseen kouluaterian hintaan – meillä Askolassa se on noin 3–4 euroa annokselta, kertoo Saloranta.

Askolassa haluttiin minimoida kontaktien määrä ja ruoan hukkaprosentti.

Kunnassa on oma ruokapalvelu, mutta korona-aikana maksusitoumusta pidettiin turvallisimpana vaihtoehtona.

– Halusimme minimoida kontaktien määrän. Toisaalta mietittiin myös sitä, että näin koululainen saa sitä ruokaa, mihin on muutenkin kotona tottunut. Silloin hukkaprosentti on mahdollisimman pieni, Saloranta perustelee.

Maksusitoumusten mahdolliset väärinkäytökset on ehkäisty siten, ettei sillä voi ostaa vain lasten ruoan valmistamiseen tarvittavia elintarvikkeita tai valmisruokia. Ei esimerkiksi ruoanvalmistusvälineitä, herkkuja, virvoitusjuomia, kahvia, tupakkaa tai alkoholia.